Krabi part II

Noniin nyt viedään viimistä iltaa Krabilla tai tarkemmin Ao Nangissa. Siirryttiin tosiaan perjantaina sukelluskurssin jälkeen Mamin ja Sodan nurkkiin neljäksi yöksi. Vuokrattiin sillon heti skootteri (150baht eli n. 4e vuorokausi), joltakin Mamin ja Sodan tutulta. Ne asuu semmosen 4km päässä Ao Nangin keskustasta joten skootteri oli ihan välttämättömyys meillekin olla. 

Perjantaina käytiin ajelemassa Krabin outlet villagessa, missä oli ihan merkkitavaraa ja osa oikeasti outlet hinnoilla. Meikäläisen kanootteihinki löyty Vansit ja hintaa niille jäi 26e. Ei ollenkaa huano siis. On aika tuskasta ajella 110 kuutioisella mopolla moottoritietä ku on 35 lämmintä. Siitä ajeltii sitten vaan takasin Ao Nangiin, käytiin hieronnassa, syömässä ja ooteltiin Sodaa kans keskustaan. Hieronta oliki taas erilainen kokemus. Oon tosiaan aavistuksen verran kookkaampi kaveri ku perus thaimaalainen. Tämä 150cm pitkä täti ei oikein meinannu jaksaa mua hieroskella niin se otti eri keinot käyttöön. Ellua hiero vieressä samankokonen täti mikä mulla oli hierojana ja se istu ellun selän päällä ja paineli käsillä, välillä seiso varovasti ja hoiti hieronnan jaloilla. Mulla taasen tämä reipasotteinen thaikku-täti eka kokeili samaa settiä, ei toiminu, sitten se hyppi mun selän päällä, ei toiminu ja lopulta se keksi että perhana polvihan on kovaa matskua. Sitte se täräytti ittesä polvilleen ja hyppi polvillaan mun selän ja jalkojen päällä. Ja sitte tuntu, voin kertoa. Ne tätit siinä naureskeli koko aika ja hoki "veri big män!" naurun kera. En tiiä tarkotti tukevaa vai mitä mutta hauskaa niillä oli. Ja meillä kans. Hieronnasta mentii tosiaa syömään ja soda tuliki sitte keskustaan. Mami oli töissä illan niin mentiin Sodan kans eeltä Ao Nangin stadionille kattomaan Muay Thai eli thainyrkkeily otteluita. Ostettiin liput kehän viereen sohville ja ne makso yllättävän paljon, 1500baht (n. 38e) per lärvi. 

Lauantaina lähettiin käymään Mamin kanssa Railay beachillä, mikä on lyhyen venematkan päässä Ao Nangista. Sinne ei itseasiassa pääse muulla kun veneellä. Soda oli töissä niin se ei päässy mukaan. Long tail boatissa ku oltiin niin Mami totes meille et ois ollu muuten ihan hyvä varmaa ottaa kunnon kengät mukaa ku ajateltiin kävellä laguunille ja view pointille ja sinne reitti on kuulemma vähä hankala. Mamikaan ei tosiaa ollu käyny siellä ja reitin haastavuus yllätti meijät kaikki. Alkuun reitti lähti melkee pystysuoraa ylöspäin. Se osuus mentiin vielä släbäreillä ja sitten tuli helpompi pätkä. Ajateltiin että no eipä se nyt ihan nii paha ollukkaan. Olihan se sittenki. Tultii ekalle haastavalle kohalle, joita oli yhteensä kolme. Eli pystysuoria seinämiä. matalin n. 5m ja korkein n. 8m. Oli siihen helpotukseksi viritetty köysi mistä sai tukea. Alaspäin meneminen oli yllättävän haastaavaa. Ensin heitettiin släbärit alas ja sitte avojaloin ite perässä hyvin rauhassa. Kun lopulta päästiin laguunille, oli se kaiken vaivannäön arvosta. Uskomattoman hienon näkönen, vesi vähä sameaa, mutta silti. Käytiin uimassa siellä ja sitten päästiin kiipeilemään takasin ja kohti view pointtia. Ylöspäin meneminen oli vähä helpompaa. Meijän kans samaan aikaa oli siellä käymässä isä ja poika jenkeistä, poika oli n. 8v vanha ja jumaliste että oli hurja kaveri. Tai oikeestaan se isä se hurja vasta oliki, kun oli lähteny poikansa kans tommoselle reitille. View pointille sitte oliki helppo reitti edelliseen verrattuna. Ihan hienot näkymät oli sieltä! Jäätävän hikoilun jälkee tuntu aika kivalta päästä uittamaan itteään mereen. Siinä Railay beachillä on semmonen luola ja jossa on järkyttävä määrä puusta veistettyjä peniksiä. Kyllä, peniksiä. Kuulemma merkki hedelmällisyydestä. Tapansa kullakin...

Laguunille seikkailemassa. Hieno paikka.

Railay beach ja view point maisema.

Railaylta kun tultii takasin niin mentiin mamille ja sodalle laittamaan ruokaa. Niillä keittiönä toimii terassilla oleva kaasupullo. Naapurissa niillä asuu monta perhettä. Yks perhe asuu kesken olevassa rakennuksessa. Niillä on sokkelia nostettuna semmonen 50cm tietenki laatta valettuna pohjalle. Sitte on yhessä nurkassa vanerista seinät ja pellin palanen kattona. Siinä ne kuulemma asuu ja samaan aikaan rakentaa taloa ympärilleen. Ei saakeli mikä meininki. Niitten naapurissa taasen asuu Mamin ja Sodan vuokranantajan poika. Ja se kaveri asuu puumajan kokosessa hökkelissä. Kyllä. Semmonen 2m x 2m pohja johon kaveri on nostanu seinät ja on peltikatto ja kaikki. Kävin kylässäki siellä sodan kans. Tai no minä mahuin kattomaan ovesta kun siellä oli kaveriki jo kylässä valmiiksi. On nämä kovia sällejä. 

Markkinoilta raaka-aineet. Ja Soda opetti meitä kokkaan ja ellu oli mielissään.

Sunnuntaina oli vuorossa kävely Tap Kaekin view pointille. Matkaa kyltin mukaan 3,7km. Meillä meni 1,5h nousta se ylös. Olihan se raskasta tämmöselle yli 100kg valkoihoselle. huhhuh. Ja hieman epäilen tätä matkaa. On nimittäin suhteellisen hidas nousuvauhti jos tosiaan matkaa on vaan 3,7km. Hienot näkymät ylhäältä oli ja alastulo oli pikkusen nopeempaa. 1h 5min ja oltiin takasin alhaalla. Aavistuksen verran meinas jalat tärrätä ja jano olla mutta selvittiin. Sieltä sitten lähettiin ajeleen takasin Ao Nangiin ja me jäätiin matkalla tsekkaamaan yks Aasian pisimmistä uima-altaista Sofitel resortissa. Kait sinne ois jotain maksaa pitäny mutta saatiin ohjeet että kävelette vaan nii ne mitään tajua. Niihän me tehtii, eikä ne tajunnukkaa. Käytiin polskimassa vähäsen ja sitte ajeltiin mamille ja sodalle. Lähettiin käymään syömässä Ao Nangissa. Mami ja Soda vei meitä eri paikkoihin syömään ja syötiinki vähä kaikenlaisia ruokia mitä ne meille tilas. Sodahan nyt tietenki puhuu thaita, mutta Mamiki on oppinu ihan sika hyvin puhumaan sitä ja tilailikin meille aina ruuat. Ja pääasiassa oli sairaan hyviä settejä. 

Tap Kaekin view point

Maanantaina mentii käymää elefanttiajelulla kun Ellu on toivonu sitä alusta asti. Mami vei meijät Eco adventure parkiin, missä ne näytti pitävän niistä elukoista tosi hyvää huolta. Otettiin tunnin ajelu ja alkuun se oli sairaan tylsää. Vauhti oli pikkulapsen kävelyvauhtia ja maisemat ei paljoa vaihtunu. Sitte lopussa mentiin niitten elefanttien uimispaikkaan ja se oliki sitte erisiistiä! Samaan aikaan ne sattu tulemaan pesettään kahta nuorempaa ja yhtä vanhempaa elefanttia. Paras niistä oli 2 vuotias Mali, joka oli varsin leikkisä ja pärskytteliki meijät märäksi. Saatiin pari hauskaa kuvaa ja videota siitä. Lopussa se Mali sitte väänsi semmoset reilun kokoset paskat siihen lammikkoon. Siinä vaiheessa sitte hoksattiin että varmaanki kaikki nämä muutki elefantit sitä tekee. Ja tosiaan sillä paskaveellä se muutama minuutti aiemmin meijät kasteli.. Että semmosta peliä. Mutta kakkahuumorihan se parasta huumoria on. Maanantaina tehtiin taas ruoka Mamilla ja Sodalla ja istuskeltiin iltaa siinä. Mamiki sai ekan kerran pitkää aikaa viiniä kun ostettiin aiemmin sitä iltaa varten. 

Tämän 14v norsun vauhti ei päätä huimannut.

Hän oli Mali, niin hellyyttävä. 

Tässä vaiheessa vielä hymyilytti.. ei ollu vielä ehitty pärskytellä.

Tiistaina sitte siirryttiin taas hotellielämään. Otettiin aavistuksen verran kalliimpi hotelli kun mitä budjetissa oli suunniteltu. Meillä on tämmönen vajaa 20 neliöinen bungalowi ihan uima-altaan vieressä. Muita asukkeja ei täällä hirveesti ekana päivänä näkyny, mutta aamupalalla korealaisia oliki kuitenki jonku verran. Altaalla ei tiistaina muita näkyny. Tiistaina käytiin käppäilemässä Ao Nangin keskustassa ja aika läheltä löyettiin räätäli joka suostu tekemään mulle bleiserin, kauluspaidan ja skrakan n. 110 eurolla reilussa vuorokaudessa. Halvemmalla ois saanu jos ois ajoissa ollu liikenteessä mutta eipä oltu niin maksetaan semmonen 25e enemmän sitte. Sain kuitenki tingattua lyhyellä tinkaamisella n. 40e hinnasta pois (alkuun hinta oli 6500 baht ja lopulta 4000baht). Eli loppujenlopuksi ihan hyvä kauppa. Käytiin hieronnassa toista kertaa täällä. Ei ollu yhtä näppäriä nämä tätit. Pyyettii että voisko aavistuksen käyttää enemmän voimaa että tuntuis joltain. Ellun hieroja ymmärsi asian, mun ei. Paitsi reiden ulko-osien kohalta. Muualle kroppaan se hieronta oli sama ku ois levitelly öljyä (otettiin siis sama hieronta ku ekalla kerralla mutta öljyn kans tällä kertaa) kämmenillä ja sitte tosiaan reiden ulko-osien kohalla kaveri päätti ottaa voimaa kyynärpäistä. Jumalauta että sattu. Sitte taas siliteltiin. Taas erilainen kokemus. Hieronta makso ilman öljyä n. 5,5e ja öljyn kans 6,5e. Eli vaikka vähä heikompi hieronta se toinen oliki niin ei kannata valittaa. 

Palm paradise resort

Me viihyttiin altaalla. 

Tänää keskiviikkona käytii aamulla vähä urheilemassa, tässä hotellissa on pieni kuntosali nii siellä heiluttelin naruja ja ellu pullisteli. Hyvän aamupalan kautta siirryttii altaalle ja hengailtii muutama tunti siinä. Ihan maksimi meille on ollu täällä 2-3h auringossa, koska se paistaa niin pirun kuumasti. Päivällä käytii markkinoilla syömässä hyviä ruokia. Yritin ettiä itelle hihatonta paitaa kun vaihteeksi on kaikki hikoiltuna taas. Ei löytyny. XL oli sama ku oisin yrittäny vetää ellun toppia päälle. Eikä varmaa myyjäkää tykänny ku oli seki paita sitte hiestä märkä. En ostanu kuitenkaa. Nyt ollaan lähössä mamin ja sodan kans syömään ja viettään viimisiä hetkiä niitten kans ennen ku jatketaan taas matkaa.

Ollaampha kuulokheessa!!

E & J

Krabi part I

Nyt ollaan oltu muutama yö Krabilla. Edellinen blogiteksti tuli vasta eilen, vaikka sitä jo yritettiin tänne laittaa sunnuntaina. Vietnamin netti ei vaan ollu samaa mieltä. No kuitenkin nyt ollaan tosiaan Krabilla ja sukelluskurssi on takana. Tosi tiiviit kolme päivää tehtiin erilaisia harjoituksia, eka altaassa ja sitte kaks päivää meressä. Meitä oli tosi iso kurssi ja allaspäivä venyki toooosi pitkäksi. Meillä meinas loppua energia ihan täysin, koska oltiin maanantaina lähetty Nha Trangilta klo 0450 ja herätty 0415. Perillä täällä Raya guesthousessa oltiin vasta klo 20:00. Meinas mennä tiukalle ehtiä Bangkokista Krabille lähtevään lentoon, koska kone oli myöhässä Bangkokissa ja tänne Krabille kone lähti eri kentältä. Ehittiin just ja just Suvarnabhumin ja Dong Muangin välillä liikennöivään ilmaseen bussiin (ku päästiin bussiin sisälle nii bussi lähti samantien!) ja siitä sitte jonottamaan chek inniin. Ei menny sekään niinku elokuvissa. Jonotettiin yli tunti siihen meillä jäiki enää 40min aikaa ennen koneen lähtöä. Ei siis syöty siinä vaiheessa. Krabin kentällä mietittiin että otetaanko bussi vai taksi. Bussi makso 150baht per lärvi ja taksi olis ollu 600baht. Päätettiin siis ottaa bussi. Virhe. 30km matkaan se kaveri sai kulumaan 2 tuntia!!! Eli vinkkinä jos joskus lennätte Krabille, ottakaa taksi! Häviätte n. 8e rahaa, mutta säästätte hermonne. Ja oltiin syöty aamulla 8lta Ho chi minhin kentällä. Oli siis kevyt nälkä. 

Lopulta ku päästiin perille, Soda ajo just samaan aikaan Raya guesthousen pihaan! Oli mahtava nähä sitä! Soda vei meijät syömään thaikkuruokaa. Hikihän siinä tulee aina kun sen kanssa syömään menee. Iso ero Vietnamiin, varsinki Nha Trangiin, oli lihan määrä. Täällä ei lihaa kovinkaan paljoa laiteta ruokaan. Riippuu tosin paikasta, koska seuraavana päivänä käytiin viereisessä halal paikassa (muslimien ruokapaika) ja siinä oli lihaa reilusti. Syönnin jälkeen me purettiin kamat ja Soda haki MAMIN!! Nähtiiin meijän pikkusta ekaa kertaa ihan liian pitkään aikaan!! Oli ihan super mahtavaa!!!! Siinä hetki hengailtiin ja meillä piti alkaa sitte nukkumaan, koska aamulla oli aikanen herätys. Kello alko hakkaamaan jo puolta yötä kun lopulta päästiin nukkumaan. 

Kello pärähti 0625 ja aamupalan syönti ja sitte alkoki kurssi. Eka videoita kyyläämään ja sitte altaaseen testaamaan. Niinku jo sanoin aiemmin, pirun pitkä päivä, mutta mukava siihe asti ku energia loppu. Taas kello oli 2030 ku päästii syömää ja nukkumaanki vasta 2330. Ja aamulla kello pärähti 0625. Sitte lähti matka kohti satamaa ja ekaa avovesisukellusta mun osalta. Ellu on käyny sukeltamassa kaks kertaa aiemmin. Meinas se vähä jännittää. Veessä sitte kaikki meni hyvin, näkyvyys vaan oli ihan paska nii se vähä latisti tunnelmaa. Sukellettii kolme sukellusta ja jokaisella sukelluksella oli eri tehtäviä. Nyt oltii vähä aiemmi takasi "kämpillä" ja päästiinki nukkumaan suht ajoissa. Kolmas päivä kurssia sisälsi kaks sukellusta, joista toinen oli eka ns. hupisukellus. Sukelluksia ennen tehtiin lopputentti, tai ellu teki sitä ennen, välissä ja jälkeen koska se oli ihan ressissä siitä (vaikka osas kaikki asiat) ja sillä kesti ja kesti ja kesti. Mikä on sille ihan normaalia, hahahaa. Mutta molemmat pääsi läpi kurssin ilman mitään ongelmaa ja ellu sai kehuja kovasti. Pakko vielä mainita että meijän kans kouluttajista sukelsi Arto, joka oli ihan loistava! Toinen kouluttaja Ari oli myös mukava, mutta pikkusen turhan erikoinen persoona meijän makuun välillä.

Niin ku kuvasta näkyy, niin oli sumeeta ja näkyvyys vähä huono.

Kaikille rakkaille terkkuja vedenalaisesta maailmasta☝️

Nyt seuraavaksi mennään yökylään Mamille ja Sodalle niin saahaan viettää niitten kans aikaa ja säästetään yöpymiskustannuksissa vähä. Tämä Rayan guesthouse on tosiaan tässä Raya Diversin toimiston yhteydessä ja hintaansa nähen ihan jeespoks majotus.

Nyt me lähtää vetämää nuudelisoppaa Sodan kanssa.

Simsalapalathaan!!

E & J

ps. terkkuja Taimi-mummulle. (aiva mahtava että oot löytäyny blogin internetin ihmeellisestä maailmasta :)

Nha Trang

Vietnamin viimeiset päivät oltiin Nha Trangilla, jonne meidät kuljetti jälleen bussi. Tällä kertaa oli normaalit penkit bussissa, mutta me istuttiin takarivissä ja meikäläinen tietenki keskellä siinä. Tie oli täynnä töyssyjä ja mutkia jotenka ei nukuttu sillä matkalla. Lopulta päästiin perille ja lompsittiin helteessä hotellille. Se olikin aavistuksen parempi kuin edellinen. 

Hotellin allas 👌

Päätettiin nimittäin Dalatissa, että otetaan ekaksi pariksi yöksi hienompi hotelli. Se hotelli oli semmonen 21 kerroksinen, pirun hieno ja siisti ja täynnä venäläisiä, niinku koko Nha Trang. Tiiettin se jo etukäteen, mutta päätettiin että meitä se ei häiritte. 

Se kyllä yllätti että kaikki tekstit kaupoissa ja ravintoloissa oli venäjäksi ja vietnamiksi. Englantia harva puhu, mutta venäjää kyllä. Ei annettu senkää häiritä. Ekat päivät meni hengaillessa rannalla hotellin uima-altaalla, joka oli siellä 21 kerroksessa. Oli muuten hienon paikka uiskennella, missä me ollaan kumpikaan uitu. Ja niitä altaita on jokunen tullu kierrettyä. Meille ehkä Nha Trangissa parasta olikin just se että päästiin uimaan vihdoin tässä kuumuudessa. Ihan sama mitä kieltä ympärillä sönkötettiin ja kirjotettiin. Tämä alkupäivien teksti piti tulla videon muodossa, kun ellu opetteli käyttämään Goprota, mutta yllättäen Sihvosen pojalla tekstiä riitti sen verra että liian iso tiedostohan se oli tänne laitettavaksi. Paljo enemmän siinä oli tavarata ja nyt ei jaksa kirjottaa kun kertaalleen ne on sanonu jo.

Siinä muutama kuva hotellin läheltä olevalta biitsiltä. Ja alimpana kuvassa hotellin aamupalan tarjontaan. 

Tuolta kalliimmasta hotellista (alana nha trang beach hotel) siirryttiin sitte takasin normaali arkeen tällä reissulla. Eli otettiin Hotels.comista hotelli 3 yöksi ja hintaa kerty kaikki 53e yhteensä. Pikkusen sivummalla ollaan kaupungista nyt, mutta rannan lähellä ja vieressä heti on ruokapaikkoja. Valitettavasti kaikki superior huoneet, millanen oltii varattu, oli myyty loppuun ja jouduttiin tulemaan tämmöseen 4 hengen huoneeseen. Ei siis hirveesti haitannu. Eihän tämä mikään luksusmesta oo mutta sängyt on pehmeät ja aamupala kuuluu tohon hintaan niin ei voi valittaa.

Molemmille omat sängyt. 

Ollaan oikeasti tehty ei yhtään mitään täällä ensimmäiset neljä päivää. Päivät on menny silleen että aamupala, altaalla oloa sen mitä pystyy (lämpöä semmonen 35 niin kyllä lihava poika hikkoilee!), siitä rannalle, päikkärit ja sitten illemmalla syömään. Löydettiin sivukujilta pari paikallisten suosimaa ruokapaikkaa jotka osoittautu ihan 5/5 paikoiksi. Käytiin itseasiassa toisessa paikassa kahteen kertaan kun oli sen verran hyvät setit tarjolla halpaan hintaa. Ruoalle tuli hintaa yht n. 6e kun syötiin alkupalaksi kevätrullia, molemmille omat nuudelisetit pääruuiksi ja sitte ruokajuomat, eli vesi ja olut (päätelkää ite kumpi kummalle) siihen kylkeen. Eli ei liian kallista.

Tänään sunnuntaina oli viiminen päivä meillä täällä, vuokrattiin polkupyörät ja lähettiin ajeleen kohti Po Nagar Cham Towerseja, jotka on 900-luvulla rakennetut temppelisetit. Otettiin vähän mutkikkaampi reittivalinta, koska halusin löytää itelle parturin paikallisten alueelta. Semmonenhan sitte löytyki ja penkkiin päästiin. Yhteinen kieli oli pikkusen hakusessa mutta taas kerran elekieli on päällikkö. Loistava jätkä oli leikkaamaan tukkaa ja tuli ihan jees. Tai niin hyvä kun tämmöseen kaljuuntuvaan päähän saa. Taijettiin olla ekat länkkärit ketkä siellä käy, olihan ne niin mielissään meistä. Tykkäsivät vielä tatskoista kovasti ja kuviaki halusivat ottaa. Oli muuten leikkaavalla tohtorilla pirun komia tatska käessä ja samaa tyyliä ku meikällä nii oli vähä niinku match made in heaven. 

Jotille uus tukka ja tuli muute hieno☺️ niin ja tästäkin ois ollu videomateriaali kun koko perhe tuli ihastelemaan tukan leikkuuta. 

Parturista sitten suunnistettiin paikallisten omien markkinoitten läpi kohti torneja ja perillekki löyettiin. Oli pirun hienot nähä ja lueskella historiasta siellä. Kovia jätkiä ja pirkkoja ollu rakentamaan siihen maailman aikaan (olihan niitä vähän korjailtu, mutta silti!). 

Po Nagar Cham Towersit

Siitä oli tarkoitus mennä iResortiin spa-päivää viettämään. Torneilta lähettiin polkemaan kohti resorttia ja google mapsin mukaan oltii melkee jo perillä ku tuli toinen spa vastaan. Kysästiin siitä että missäs tämä iResort on ja yrittivät tieten koijata että 7km on matkaa. Päästiin kuitenkin ovelina kettuina niitten wifiin ja kurkistettiin että perhana 350m oliki matkaa. Lähettii polkeen kohti tätä alkuperästä päämäärää ja oltiinki jo melkee vieressä. Google mapsi ei vaa huomioinu että siinä meni junarata välissä.. Ei siis päästy suoraan perille. Otettii siinä tiimipalaveri ja päätettii että mennään takasin keskustaan ja siellä jalkahierontaan kun kello oli tikkas jo kolmatta tuntia päivällä. Tämä päätös oli hyvä koska ois jouduttu kiertään semmonen 4km pyörällä että ois päästy hoitoihin. Polettiin ensin semmosen hieman epämääräsen sillan yli ja ellua pelotti nii pirusti. Ja sitte vielä ellun taakse pamahti kaks nassikkaa skoottereilla ja perinteisesti helvetillinen tyyttäyskonsertti päälle. Olihan siinä sillan ylityksessä leveyttä semmonen 60cm. No sillan jälkee tultiin hieman heikomman asutuksen alueelle. Toisin sanoen polettiin paikallisen slummin läpi takasin päätielle. Kyllähän saatiin ihmetteleviä katseita kun kaks länkkäriä vinttaa helevetin vanhoilla pyörillä läpi slummin. Mutta se oli siistiä meininkiä se. Ja ruoka ois ollu siellä helekkarin halpaa. Annokset makso n. 1e.. Vaan eipä jääty syömään ei. Lopulta päästiin sitte 4 tunnin pyöräilyn jälkeen takasin keskustaan. Sen verran vielä siitä pyörällä ajamisesta, että ei ollu tööttiä eikä soittokelloa niissä pyörissä ei. Vaa ihan hyvin toimi ku huusi vaan "tööötttööööötttöööttt" ku meni vähä kyseenalaisella tyylillä eteenpäin. Se on muuten täällä ihan tavallista. Ei osata edelleenkään ajaa ku eteenpäin. Jos tuut eteen niin tööttään, vaikka ite sattusin ajamaan kuorma-autolla keskellä tietä.. Jalkahieronta tuntu aivan helevetin hyvältä. Kyllä sitä ihminen muuttuu pihiksi täällä ku etittiin halvinta mahollista paikkaa. Hintahaarukka oli siis 45min jalkahieronnan osalta 4,2 - 8e. Mentiin tietenki siihen halvimpaan ja tosiaan oli aivan pirun hyvä. Kyllähän ne mietti että kukas perkele ton mörssärin koipia painelee... vaan sieltä takahuoneesta saatiin kaivettua semmonen 50kg reppana mies jolle nakki napsahti. Vaan kunnialla selvis näistä kanankoivista.  

Hieronnan jälkeen oli meijän viimisen illan päivällisen vuoro. Niinku jo aiemmin kerrottiin, päätettiin että viimisinä iltoina syyään aina vähän paremmin. Nyt mentiin vettään ellun toiveesta sushi -mätöt. Ja jumalauta että oli hyvää. Otettiin kylkeen vielä pullo valkkaria ja hintaa tälle kaikelle (46 sushia + viinipullo) tuli semmonen 23e. Eli kallein ruoka tähän mennessä, mutta oli sen arvoinen.

Huomenna aamulla sitten herätys on 0415 ja lähtö kentälle 0500 ja suunta kohti Thaikkulaa ja nään pitkästä aikaa mun rakkaan pikkusiskon. Yks asia mitä me ollaan ootettu tosi paljon, koska siitä on liian pitkä aika kun ollaan pikku Mami (ja Soda tietenki) nähty viimeksi.

Maanantai menee matkustaessa ja tiistaina meillä alkaa jo sukelluskurssi. Se mikä meijän oli tarkotus tehä jo 2008 vaan niin se on jääny. Mutta nyt se sitte käyää!!

Niin ja näkyy nyt olevan silleen että minä tarinoin tänne ja ellu tarkistaa oikeinkirjotuksen..

So long Bitches!!

Da Lat

Noniin pienen tauon jälkeen päivitystä taas. Siirryttiin siis Ho Chi Minhistä Da Latiin sunnuntaina. Vaihtoehtoina oli lähteä sunnuntai-iltana yöbussiin tai jo aamupäivällä klo 10.30. Yöbussi olis ollut vähän halvempi, mutta kuultiin että ne bussit on melko pieniä eli ahdas yö olis ollu tulossa ainaki toiselle meistä. Päätettiin siis lähtä 10.30 bussilla joka oli pikkusen kalliimpi. Lisäksi matkapäivälle oli luvattu pilvistä ja jopa sateista säätä niin oli sama matkustaa päivällä. Matka kesti vajaat 7 tuntia, pitkät 7 tuntia. Tämäkin bussi oli ns "sleeping bus" eli ei normi penkkejä vaan makuupenkit joissa oli jaloille semmoset kotelot. Voitte vaan arvata mahtuko meikä siihen hyvin. No en mahtunu. Kuitenki matkasta selvittiin ja perille päästiin. Täällä vietnamissa bussiyhtiöt kuljettaa minibusseilla porukat suoraan majapaikkoihin tai ainaki lähelle niitä. Säästyy siis huijatuksi tulemiselta taksissa. Meillä oli varattuna pari yötä Dalat Green hostelliin, jota oli kehuttu Tripadvisorissa. Hostelli oli vajaan parin kilsan päässä Dalatin keskustasta eli ihan jees sijainnilla. 

Dalat on 1500m korkeudella sijaitseva 200 000 ihmisen vuoristokaupunki. Sen on perustanu 1800-luvun lopulla ranskalaiset ja se näkyy kaupungin vanhempien talojen arkkitehtuurissa. 

Me päästiin melkeen näppärästi meijän hostelliin, minibussin kuljettaja ei ollu koskaan kuullu paikasta. Tai näin me ymmärrettiin kun ei hän englantia puhunu, elekielellä mentiin puhtaasti. Lopulta muutaman nälkäisen ihmisen kirosanan jälkeen löydettiin perille. Hostelli oli perus siisti ja meillä oli oma huone ja vessa ja suihkukin. Lähettiin melkein samantien käveleen kohti keskustaa ja night markettia että saatais ruokaa. Yritettiin vähä oikasta ja tietenki eksyttiin. No lopulta pienen harhailun jälkee löydettiin perille ja saatiin ruokaa. Night market ei hirveesti muuta meille tarjonnu. Ei muuta ku mahat täynnä hostellille, nyt päätietä pitkin, ja nukkumaan. Aah ihana sänky ootteli väsyneitä taistelijoita. Vaan eipä ollukkaan niin ihanaa tintata tätä jumalaista 104 kg suomalaisen pikkupojan roppaa pitkälleen sängylle. Sänky oli nimittäin yhtä pehmeä kun ois lakanat laittanu lankun päälle. Meikäläisen norsun notkeus pääsi siinä samalla kunniaan kun selällään makas niin mulla oli kyllä jalat ja perse kiinni sängyssä mutta seuraavaksi osukin sitte hartiat. Taas pikku muistutus että kannattais ehkä venytellä. 

Night market.

Yöstä selvittiin kuitenki ja aamulla pirteänä ylös ja skootteri alle ja kruisailemaan. Oliki ollu jo vähä ikävä ajelua näissä aasian maissa. Meininki on semmonen että ajaa ei tarvi osata juurikaan. Painat tööttiä ja toivot että muut väistää ja jos ei väistä nii jarruta. Äärimmäisen kätevää. Käytiin ajelemassa ympäri kaupunkia ja kattomassa nähtävyyksiä. Elephant falls vesiputous oli vähän kauempana ja jätettiin se viimiseksi. Meijän mopo ei jaksanu oikein ylämäkiä vääntää mutta kyllä me päästiin ku tarpeeks nitkutteli. Kysyttiin välillä easy rider tyypeiltä että paljonkohan matkaa mahtaa vielä olla kun melko kauan ajettu jo oltiin. Kuulemma 15 km ja tulee kyltti elephant fallsille, sitä ei voi kuulemma missata. No arvakkaapa voiko. No kyllä voi. Ei muutaku uukkari ja takasippäin ja hyvin hiljaa körrytellen että ei varmasti missata sitä hiton kylttiä. Olihan se kyltti ihan iso joo mutta se oli isosti kirjotettu vietnamiksi ja seku ei vielä ihan hirveen hyvin taivu. Oli siinä alla lontoollaki kirjotettuna se nimi mutta aikalailla pienellä että ei meikä vauhdin huumassa sitä alkuun nähny ollenkaan. 

Matkalla elephant fallsille.

Tiistaina sitte käveltiin ympäri kaupunkia ja käytiin katteleen nähtävyyksiä lisää. Tosi kiva kaupunki tämä Dalat. Lämpö on pikkusen alhasempi niin ei meikäläisenkää tarvinnu ku kaks kertaa päivässä vaihtaa paita. 

Otettiin vielä yks yö samaan hostelliin. Sen verran pakko sanoa että vaikka sänky on kova ja äänieristyksiö ei tunnettu siinä talossa niin loistava hostelli 4,5€ hintaan (siis yö per lärvi). 

Riippumatto oli jees.

Keskiviikkona sitte aamusta sain herätä klo 0300 paikallista aikaa käheä-äänisen kukon rääkymiseen, ei sitä kiekumiseksi voinu sanoa. Siinäpä oli sitte hyvä päästä bussiin nukkumaan matkalla kohti Nha Trangia. Vaan arvakkaapa sainko nukuttua. No en saanu. Bussi heilu ja pomppi ku laiha läskin kans tramboliinilla. Ja meikäläiset istu tietenki takapenkillä kolmen muun reppanan kans. Ja taas bussi oli tiloiltaan mitotettu 160cm potkille 45kilosille aasialaisille. Ei siis liikaa tilaa mulle. 

Nyt ollaan perillä kuitenki Nha Trangilla ja lisää tarinaa tästä paikasta ja meidän toilailuista täällä tulossa myöhemmin. Tsekit aut leitör. 

Jotti

Ho Chi Minh

Torstaina 10.3 alko meidän matkustus Vietnamiin, johon lennettiin Bangkokin kautta. Bangkokin kentällä oli neljän tunnin odostus, jonka jälkee päästiin Ho Chi Minhin koneeseen. Oltiin molemmat iha väsyneitä, kun ei saatu kunnolla nukuttua millään lennolla. Määki joka nukun yleensä missä vaan, niin enpä tällä kertaa :/ Perjantaina iltapäivällä oltiin sitten vihdoin perillä Ho Chi Minhissä, joka vanhalta nimeltään on saigon. Ho Chi Minh on vietnamin suurin kaupunki, väkiluku on noin 12,8 miljoonaa. Niin siis yli kaks kertaa enemmän ihmisiä ku suomessa yhteensä 😁 Meidän ensivaikutelma kaupungista olikin todella levoton ja jopa ahistava. Liikenne oli aivan hullua/päätöntä ja ihmisiä joka puolella. Päätetiin, että pari päivää täällä varmasti riittää. Ajateltiin kuitenki antaa vielä mahollisuus kaupungille ja herätä launtai aamuna avoiminmielin. 

Majapaikka oltiin varattu jo suomesta. Jotti bongas Eco Hostellin, joka osottautu todella hyväksi ja siistiksi majapaikaksi.Kentältä otettiin bussi 152 ja Ben thanh marketista kaks pysäkkiä eteenpäin ja oltiin lähes perillä. Eco hostelli sijaitsi backpacker kadulla. Hostellilta päästiin kävelemällä tosi näppärästi joka paikkaan. 

Väsynyt, mutta onnellinen mies matkalla hostellille. 

Perjantai iltana käytiin hostellin lähellä syömässä ja vähän kävelemässä ympäriinsä. Kaheksalta mää olin jo untenmailla, sen verta paljon väsytti matkustus. Täällä on muuten 5 h aika edellä suomea.

Noustiin aikasin lauantaiaamuna ja lähettiin kierteleen kaupunkia kävellen. Aamusta kaupungissa oli rauhallisempi fiilis, ei niin kaaottinen kun edellis iltana. Aamupäivän aikana kaupunki taas heräs henkiin, kadut täyttyi ihmisistä. Aamusta lämmintä oli +30 astetta. Iltapäivällä mittari näyttiki jo +35 ☀️ 

Meidän must see kohde oli ehdottomasti War remnants museo. (15000dong /hkö eli vajaa 2 e ) Sotamuseo oli pysäyttävä. Ei edes sanat riitä kuvailemaan, mitä tunteita se herättää pintaan. En voi vaan käsittää, mikä saa tekemään tuollaisia hirmutekoja toisille. Kamalaa oli nähdä, kuinka vielä niin 90- 2000-luvulla maahan sumutettujen myrkkyjen ja kemikaalien vaikutukset näkyvät syntyneissä lapsissa epämuodostuneisuutena ja syöpinä. Kuvat niistä ei ollut mitään nättiä katseltavaa. Jäin myös miettimään että onkohan  maaperässä edelleen kuinka paljon kemikaaleja? Maastossa on myös edelleen miinoja, joita ei oo kaikkia haravoitu poissa. 

Kävimme katsomassa myös vähän kevyempiä nähtävyyksiä, kuten Notre damen katetraalin ja Pääpostin. Muuten päivä menikin kierrellessä kaupunkia ympäriinsä. Lounalle menimme Ben Thanh marketille, sillä halusimme saada paikallista ruokaa katukeittiöstä. 

Kuva postilta ja kavelykadulta.

Paikallinen ruoka on ollut pettymys meille, mausteisuus puuttuu ja osa ruuista on ollu kylmiä pöytään tullessaan.

Nyt on aika jatkaa matkaa kohti Dalatin vuoristokaupunkia. Ho chi minh on nyt nähty. Ei tehny lähtemätöntä vaikutusta. 

Meille Saigonin miinukset ja plussat:

-ruoka 

-hektisyys

+nähtävyyksistä sotamuseo

+eco hostel

Let's go ☀️

Kaikki tarvittava on pakattu, ja se mikä uupuu niin sitä ei tarvita tai se hankitaan reissusta. Nyt on myös heipat sanottu kaikille. Viikonloppuna mulle konkretisoitu, että me tosiaa lähtään maailmalle melkeen kolmeksi kuukaudeksi. Kaikkia läheisiä tulee varmasti ikävä, mutta se vaan kertoo niiden ihmisten merkityksestä. Se vajaa kolme kuukautta tulee varmaan menemään ihan siivillä. 

Tällä hetkellä mieli on avoin ja sydän pakahtumaisillaan. Oon niin onnellinen, sillä kohta me lähtään täältä Helsinki-Vantaalta ja palataan tänne toukokuun lopussa. Me aijotaan viettää elämämme parhaat kuukaudet. Kokea paljon uutta, nauttia, elää täysillä joka hetki.

Seuraavan kerran palaan blogin äärelle Vietnamin auringon alta ☀

Lennot & Reissubudjetti

Me ollaan alotettu tämän maailmanympärysmatkan suunnittelu jo vuosi sitten tai pikemminkin päätetty, että keväällä 2016 lähtään reissuun. Mun täyty jo viime kesänä pitää vähemmän lomaa, kun säästin lomapäiviä mahollisimman paljon nyt keväälle. Alunperin meillä oli tarkotus lähtä reissuun jo vuodenvaihteessa, mutta miehelläni ei töiden puolesta onnistunut ja loppujen lopuksi munkin oli helpompi järjestää lomat nyt keväälle. Moni on tosiaan kysellyt miten ootte saanu järjestettyä asiat niin, että pääsette reissuun, millon matkan suunnittelu on pitänyt alottaa jne... Toki onhan reissun eteen saanut  järjestellä asioita paljonkin, jo ihan töidenkin puolesta. Asioilla on vaan tapana järjestyä. Säästäminen on puolestaan aloitettu jo hyvissä ajoin. Toki mistää reissuista ei oo tingitty tänäkään aikana, muun muassa mää kävin Lontoossa syksyllä ja mies puolestaan viime toukokuussa Kroatissa. Pikemminkin arjessa on pyritty elämään suhteellisen säästeliäästi. Moni on myös kysyny millanen budjetti teillä on ja mitä menny lentoihin.

Kokonaisuudessa reissubudjetti on 20000-25000e. 

Lennot 2300e/ hlö/mikä kattaa seuraavat: 

10.3     Oulu -Helsinki - Helsinki – Bangkok 

11.3     Bangkok - Ho Chi Minh City 

                  

21.3     Nha Trang - Ho Chi Minh    

21.3     Ho Chi Minh -Bangkok  

21.3     Bangkok - Krabi              

4 - 6.4   Krabi - Bali   (ainut lento, joka ottamatta)     

19.4     Bali- Queenstown 

2.5      Christchurch – Nadi

9.5 Nadi - Los Angeles

24-25.5    Los Angeles – Helsinki     

26.5   Helsinki – Oulu          

Me ollaan jo ennen matkaan varattu sukelluskurssi Krabilta, auto vuokrattu Los Angelesista sekä otettu vakuutukset. Uuteen-Seelantiin tullaan varmaan myös vuokraamaan auto, mutta se ajateltiin ottaa paikanpäällä. 

Sukelluskurssi x 2 = 752e 

Autonvuokra jenkkeihin = 485e 

Vakuutukset 113e /hlö = 226e 

Aasiaan päiväbudjetti: 

Asuminen 15e/hlö/vrk/6vko =630e

Ruoka 10e/hlö/vrk /6vko =420e

Aktiviteetti 20e/hlö/vrk /6vko= 840e 

Toki nämähän on vaa laskelmia, katsotaan miten kauaksi heittää sitten todellisuudesta :D Asumiseen en usko, että tulee menemään niin paljon rahaa. Aktiviteetteihin oon laskenut keskimäärin 20e, jota ei taas tule todellisuudessa joka päivä menemään. Niinä päivinä pulestaan, kun mennään sukeltaamaan menee reippaasti enemmän, kun sukellus maksaa noin 60-70e. 

Karkeesti laskettuna meillä olisi mennyt noin 8000e, jossa olisi molemmilta aasian kustannukset, kaikki lennot, autovuokra jenkkeihin, sukelluskurssit ja vakuutukset.  Loppulle 5vkolle jäisi noin 12000- 17000e rahaa käytettäväksi, mutta kohteet joihin mennää loppu reissusta onkin sitten kalliimpia. Kuha vaa rahat riittää koko reissulle, niin se on pääasia. 

No se niistä budjeteista. Aika hektistä ollut viimeset viikot. Paljon töitä, asioiden järkkäämistä, pakkaamista, siivoomista ja kaikkia läheisiä on yrittäny nähä mahollisimman paljon. Viikonloppuna vietettiin iltaa ystävien kanssa, oli kyllä niin kivaa. Olin yhtä hymyä koko illan. Mietin taas illan aikana useasti, kuin onnellinnen sitä on kaikista ystävistä ja millasia ihmisiä sitä on saanu ympärilleen. <3

Ens kerralla, kun palaan blogin äärelle, niin silloin ollaan jo varmaan aivan lähtö fiiliksissä. 

-ellu-

Viikon päästä maailmalle.

Hiljaiseloa ollut kauan, oikeastaan koko blogi päässyt täysin unohtumaan. Mutta nyt on aika herätellä se eloon, koska viikonpäästä me lähtään meijän maailmanympärysmatkalle, jeee!!!! Hullua, että aika mennyt niin nopiaa, vaikka onhan tätä reissua reippaasti yli vuosi suunniteltu tai oikeastaan säästetty :D Pitemmästä reissusta me ollaan haaveiltu jo vuosia, on vaan odotettu oikeaa ajankohtaa ja sitä ennen on toteutettu niitä lyhempiä reissuja.

Mutta sitten itse matkaan. Reitti on tosiaan muokkautunut tässä matkan varrella. Tällä hetkellä kohdemaat ovat:

1.Vietnam 

2.Thaimaa

3.Indonesia

4.Uusi-Seelanti

5.Fidzi

6.Jenkit

Tosiaan lähtöön on enää viikko ja jostain syystä tuntuu, etten vain kykene ymmärtämään asiaa. Mieli on ollut pelottavan seesteinen (ainakin omasta mielestä), mutta ehkä ymmärrys reissuun lähdöstä tulee vasta ihan viime hetkillä. Tuntuu, että tässä on ollut niin paljon kaikkea järjesteltävää, ettei ole vielä pystynyt kunnolla sisäistämään lähtöä. Sen lisäksi on tullut tehtyä paljon töitä, koska kaikki lomat on tietenkin säästänyt reissuun. Saankin ruhtinaaliset 10 vko pitää palkallista lomaa ja yksi viikko palkaton. Not bad😃 Koskaan ikinä milloinkaan ei oo ollut noin pitkää lomaa, tää on siis todellakin ansaittu. 

Matka tulee olemaan todellinen irtiotto arjesta. Me ollaan sinnikkäästi päätetty toteuttaa meidän unelma, tehty sen eteen pirusti töitä ja järjestetty asiat niin, että reissu on mahdollista toteuttaa. Täytyy vaan uskoa omiin unelmiin ja edetä niitä kohti, niin mekin on tehty askel kerrallaan. Uskallus on avain onnellisuuteen. Uskaltakaa unelmoida, mutta etenkin tavoitella ja toteuttaa niitä unelmia. ❤