Jenkkilä ☀️

Lento Los Angelesiin lähti ma 9.5 klo 9:40pm tai no seki oli tunnin myöhässä mutta kuitenki. Perillä losissa oltiin ma 9.5 klo 1:30pm. Oli villi tunne. Ja väsyny. Oltiin etukäteen vuokrattu auto. Piti olla focus vaan ei ollu. Saatiin sitte pienellä lisäsummalla dodge charger. Kyllä kuulkaa sihvosen pojalla hymy nousee ku kaasua painaa. Ai että se on kivaa se autourheilu. Losissa oltiin pari yötä ja kierrettiin hollywoodia ja losia ympäriinsä.

Käytiin kurkkaan Olympiakylää, kun Jotin äiti on uinut vuoden 84 Olympialaisissa.  Lisäksi mentiin moikkaan julkkiksia Madame Tussaudsiin.

Melko vilponen tuuli meinas olla vaan nii rannalla ei oikein viihdytty. Losista kurvailtiin santa cruziin jossa vaan nukuttiin yö. Aamulla käytiin kierteleen ja ois ehkä surffaamaan menty vaan eipä ollu aaltoja. Ja kylmäki oli. Sitte illalla kattomaan kun Nashville otti oikein kunnolla turpaan sharksilta game 7:ssa. Ei meinannu meitä naurattaa ku peksi hakkas mailansa paskaksi ja meni vaihtoaitioon mököttämään. Lyötiin kuitenki yläfemmoja paikallisten kans kun muuten ne ois saattanu lyyä meitä johonki muualle ku kämmeneen. Ihan sairaan hieno kokemus ja tapahtuma. Jos kuka tahansa on jenkeissä niin ihan ehottomasti kattomaan änärimatsi! Baseballia tai korista ei päästä kattomaan tällä reissulla. Koris varsinki harmittaa! Varsinkin kun ollaa San Franciscossa maanantaihin asti ja ilmeisesti golden state warriors pelais tiistaina taas. Just meikän tuuria. No joku toinen kerta sitten.

Nyt tosisaan ollaan San Franciscossa. Asustetaan täällä suomalaisen Irman luona, joka on yksi hyväsydämmisin ihminen kenet ollaan koskaan nähty. Asutaan ilmaiseksi täällä ja ollaan ikuisesti Irmalle siitä kiitollisia. Ollaan käyty monta hyvää juttutuokiota ja kuultu mitä ihmeellisempiä ja hienompi ja vaikka minkälaisia tarinoita. Irma on tullut tänne 47 vuotta sitten ja hän on ollut täällä hyvin pidetty ihminen. Heillä oli edesmenneen aviomiehen kanssa useampi kasvattilapsi, jotka ovat puhtaasti Irman ja hänen miehensä ansiosta edelleen hengissä ja täysipäisiä kansalaisia. Irman kaltaisia ihmisiä tulisi maailmassa olla niin paljon enemmän. Hänen sydän on täyttä kultaa.

San Franciscossa päivät meni kierrellessä nähtävyyksiä ja erilaisia siistejä paikkoja. Perjantaina illasta Irman poika järjesti wrestling –tapahtuman 15 minuutin ajomatkan päässä ja me ajettiin ehottomasti Irman kans sitä kattomaan. Olihan se kokemus. Ei enää säväyttäny ihan niinku 12 vuotiaana telkkarista Smackdownia kattoessa. Hehe. Päivät tosiaan muuten kierreltiin ja käveltiin pirusti ja illalla väsyneenä Irman kattohuoneistoon suunnittelemaan seuraavaa päivää. San Franciscossa riittää nähtävää ja ihasteltavaa ja ihmeteltävää aivan tajuttoman paljon. Pelkät talot jo itessään on makkeita katella. Lisäksi maisemat muuttuu melkosesti jos malttaa ajella tai etes kävellä jonki aikaa. Autolla se ottaa noin 45minuuttia päästä suurkaupungin keskeltä ruohikkoa kasvavalle kukkulalle tai ”vuorelle” näköalapaikalle. 

Niin nättejä taloja. Ja keskellä kaupunkia joutsen hoivas poikasiaan☺️

Sunnutaina meitä opasti San Franciscon maisemiin Nette ja Jari. Jarin minä tunnen avantouintihommista ja monet monet muut tuntee jarin viulunsoitosta, missä molemmissa herra sattuu olemaan maailman parhaita. Nette ja Jari tosiaan asuu ”lahden toisella puolella” niinkun Irma asian ilmotti. Vähä niinku Turussa, mutta isommassa mittakaavassa ja ehkä vähä mukavemmilla ihmisillä. No ei vainkaa. tai no.. ei kuiteskaa. Nette ja Jari vei meitä meijän tiukasta aikataulusta johtuen useampaan paikkaan muutamassa tunnissa. Ja minkälaisiin paikkoihin me päästiinkää. Nähtiin San Franciscon siluetti monesta eri kulmasta, Golden gate molemmin puolin, toiselta puolen korkealta ja toiselta merenpinnan tasolta. Ei voida ikinä kiittää Netteä ja Jaria tarpeeksi tästä päivästä. Muutenkin meijän mielestä ihmiset San Franciscossa oli hirmu ystävällisiä ja mukavia. Osti sitten ruokaa ravintolasta, oli kaupan tai kahvilan kassalla niin ihmiset kyseli ja oli aidosti kiinnostuneita meijän reissusta ja suomesta. Tai sitten mää oon vaan komia. Seki on kyllä mahollista. 😂

Hieno päivä, upeet maisemat☺️

Maanantaina matka jatku meillä kohti Las Vegasia. Käjet jo syyhys saaha päästä tuhlaamaan rahaa. Välissä piti kuitenki pysähtyä tuhlaamaan rahaa ensimmäiseen Outlettiin jenkeissä. Ja sitähän meni. Mulla on tapana ostaa kunnolla vaatteita muutaman vuoden välein. Ja nyt oli se aika. Ostin. Paljon. Ja jos asuisin täällä, ostaisin kenkiä paljon enemmän. Paljon enemmän. Välietapin kautta kruisailtiin Bakersfieldiin yöksi. Siinäpä sitten kaikki siitä paikasta sanottava. Tiistaina Vegasiin lopulta. Ja yllättäen sää pilvinen. Kyllä kiroilutti, vaan ei kiroiltu. No ehkä vähän. Pari sanaa vaan. Tiistai meni ihmetellessä Vegasin valoja. Ja hienoa hotellia. Tai meille hienoa, ei välttämättä monelle muulle. Oli se sen verran hieno kuitenki että Blackjack pöytään makso sisään 50 dollaria ja minimi panos oli 20 dollaria. En lähteny tässä vaiheessa kokeileen. Ei ollu siis rahaa. Pelattiin muutama dollari automaatteihin. Oli mukavaa.

Keskiviikko meniki aamupäivän osalta altaalla. Nyt se jaffa sitte paisto ja kunnolla. Pitkästä aikaa oli oikiasti lämmin. Ja kyllä oli mukavata. Käytiin vähä urheilemassaki. Ekan kerran 8 viikkoon. Tuntu ilikiälle kävellä seuraavana aamuna. Vaa sen siitä saa. Kun lomailee. Keskiviikkona käytiin kattomassa myös taikuri-koomikko show meijän hotellilla ja samalla saatiin buffettiin 2-yhen-hinnalla –liput. Kaks kappaletta itseasiassa. Oli tarkotus vielä mennä illalla kierteleen sitte kaupunkia. Ei menty. Söin nimittäin aavistuksen verran liikaa. Paras buffetti missä oon ikinä käyny. Ja söin tosiaan sen mukaan. En tohi etes luetella kaikkea. Tullee paha olo vieläki. Työntekijät jo siellä naureskeli mulle kun hain lisää ruokaa. Ja ollaan kuitenki jenkeissä. Täällä oon oikiasti huomannu olevani 100kg keijukainen. Saakeli minkä kokosia ihmisiä täältä löytyy. Parhaat näyttää siltä että ne ois syöny minut x 2. Ihan käsittämättömän kokosia kavereita kyllä. Ja parhaat niistä kulkee sähkötuolilla. Ei jumalauta miten laiskaa porukkaa.

Paras buffetti ikinä! 

Torstaina lähettiin ajeleen Hoover Damille ja Grand Canyonille. Hoover Damille on noin 45min matka Vegasista. Näppärä ajo mutta tuskanene loppumatka. Aivan helevetisti porukkaa jo aamulla 10 aikaan. Hermot meni. Eivät ossaa autoa ajaa. Ite pitäs ajaa kaikkia autoja ja mopoja. Kaks harrikkajätkää meinas oikiasti joutua ajeleen Hoover Damia vertikaalisuuntaan. Sen verran meinas hermo mennä. Grand Canyonille päätettiin ajaa semmoselle Skywalkille. Grand Canyon national parkkiin on noin 4 tunnin ajo vegasista ja sitä ei jaksettu ajaa. Se yllätti että meillä piti maksaa yhteensä 90 dollaria ALENNUSTEN kanssa että päästiin kattoon sitä kanjonia. Ja alennukset saatiin kun ruinattiin vähä ja pikkusen heitettiin teatteria. Normaalisti ois maksanu 125 dollaria. Oltiin kuulemma intiaanien mailla. Kyllä minä intiaanien maan sille meinasin näyttää. Vaan en näyttäny. Ois muuten se pirkko ollu ihmeissään. Maksettiin kuitenki ja päästiin kattomaan kanjonia. Ja jumalauta mikä kokemus! Pelotti niin perkeleesti mennä lähelle reunaa. Muutamassa kuvassa näkee sen kilometrin päähän. Vaikka siinä kuvaa ottaessa tuntu et näyttää varmaa siltä että ei pelota yhtää. Hahahah. Eipä! Kiinalaiset yllättäen oli valtaosana turisteista. Eikä menny hermot yhtään. Voin kertoa että on raskasta porukkaa. Ei varmasti kaikki, en oo rasisti, mutta suurin osa. Voi saatana jonottaminen olla vaikeaa. ”mun kaveri on tuolla” ja sitte osotellaan. Ja nuo sanatki tulee kiinaksi. Arvailua se vaan on mitä ne sanoo. Voihan ne idiottiksikki haukkua. Mistä sitä tietää. Ite ne ainaki on. Osittain. Palataampa asiaan. Niin ja kaikki kiinalaiset pysy reunan paremmalla puolen. Päätelkää ite kumpi se on. 

Grand Canyonilta ajeltiin takasin Vegasiin ja taas syömään buffettiin. Olihan meillä kaks alennuskuponkia. Nyt otin vielä juomabuffetin lisäksi. Aijaijai. Ja oli onni että sattu thamaalainen tarjoilija joka ymmärsi että isoa valkosta miestä saattaa janottaa. Ei janottanu enää sen jälkee. Eikä ollu nälkäkää. Saakeli taas iha liikaa ruokaa. Uskomatonta kun ei voi oppia. Pelattiin taas illalla automaatteihin rahaa. Pari kertaa oltiin saaha reilu tonni vaan ei saatu. Ei siitä sen enempää.

Aamulla taas auton nokka kohti San Diegoa. Vaan eipä mentykkää sinne asti. Oli aika kallista yöpymistä tarjolla niin päätettiin ottaa Anaheimista loput yöt. Jos koskaan jenkkeihin on tulossa nii kannattaa varata majotukset ajoissa. Ainakin meijän kokemuksella se on huomattavasti halvempaa sillä tavalla. Kyselemällä motelleista hinnat on ollu yhtä lukuunottamatta kalliimpia kun netissä näyttää. Matkalla Anaheimiin käytiin taas outletissa. Ja meni paljon rahaa. Ja saatiin kaikkea siistiä. Minä sain rullalaudan. Uijui! 

Lauantaina lähettiin  kattomaan San Diegoa päiväseltään. Sielläkin oli outletti niin sinne piti mennä. Onneks ei menny nyt paljoa rahaa. Mietittiin eka Meksikon puolelle menemistä, mutta sitte kuultiin että kävellen sinne meneminen ottaa n. tunnin suuntaansa jonojen vuoksi. Oli kuitenki viikonloppu. Tijuanasta San Diegoon tulee kuulemma aika monta turistia päivässä. Ja sama päinvastoin. Sieltä rannalle ja minä sain surffata pitkästä aikaa. Oli aivan paskat aallot ja ei siitä tullu oikein mitään, mutta oli mahtava kuitenki olla laudan kans taas meressä. Kylmä meinas vaan tulla kun tuuli vaihteeksi pirun kylmästi. Pari tuntia rannalla ja sitte takasi Anaheimiin. Ajettiin rantatietä ja on se vaan niin hieno että. Jos ikinä tänne tulee niin se 1 tie on ihan ehoton koettava asia!!

Matkalla San Diegosta Anaheimiin.

Sunnuntaina oli vuorossa aamusta lätkän MM-finaali. Sen jälkeen rannalle seuraamaan Memorial day weekendin viettoa. Sattu Huntington beachilla olemaan surffikisat. Paskat aallot. Suora lainaus selostajalta ja kilpailijoilta. Ei tarvinnu itelläkää vuokrata lautaa, jonka vuokra oli muuten 2 kertainen San Diegoon (San Diegossa tunti 5 $ ja Huntingtonilla 10$ ja siitä ylöspäin. Päivä vietettiin rannalla ja syötiin hyvin. Illasta sitten hotellilla vaan hengailtiin. Täälä on välimatkat niin tajuttomia että jos haluais illanviettoon niin pitäs asua lähellä niitä paikkoja tai ajella taksilla. Molemmat aikalailla kalliita vaihtoehtoja. Maanantai meni aamupäivän osalta viimisiä shoppailuja tehdessä. Iltapäivä sitte oltiin taas rannalla. Minä toivoin surffaamista vaan aallot oli semmoset et ei ollu järkeä. Ihan mössöä koko meri. Ja kyllä niin vietävästi meinas harmittaa. Pari rumaa sanaa kävi mielessä oikein. Vaan en sanonu ääneen. Ilta meni pakkaillessa. Ja kyllä olikin kuulkaa pakkaamista. Rinkat näyttää lähinnä soikioilta ja semmosilta, että väärään kohtaan koskeminen räjäyttää ne.

Reissun viimenen päivä meni altaalla puoleenpäivään saakka, kunnes piti lähtä kohti kenttää. Tuntuu aivan hullulta miten nopiaa 11 viikkoa meni. Kotona oottaa arki. Hyi! arki. Ellu ootti vähä enemmä jo arkea. Minä en niinkään. Onhan se sitten taas mukavaa kun siihen rytmiin pääsee. Vaan on se tämä lepponen elämäntyyli just ku mulle tehty. Seuraavaa reissua suunnitellessa!!

Over and out!

-J-

ps. 1,5viikkoa ollan jo oltu kotona. On vaan niin kiiretttä pitänyt, että vasta nyt ehin lisätä kuvia tähän Jotin tarinoimaan blogi tekstiin.